Olen pelastanut vanhan tietosanakirjan itselleni. "Pieni tietosanakirja", varmaan 40 - luvun lopusta tai 50 - luvun alusta, sivut hävinneet. Mutta. Siinä on G, Gallen - Kallela (näin lukee) maalauksista kuvia. Pikkutyttönä olen fiilistellyt niiden kuvien seurassa, varmaan 4 - 5 vuoden ikäisenä.
Ylva Eggehorn, ruotsalainen suunnilleen oman ikäinen runoilija / ajattelija / teologi, on vaikuttanut minuun 70 - luvun lopulta alkaen. Niinkin paljon, että jouluna 1980 Tukholmassa töissä ollessa (oriveden opiston kämppiksen kanssa) oli pakko hakea Tukholmasta juuri uunituore runokirja. "Hjärtäts knytnävslag", en ole nähnyt sitä suomennettuna.
Janos Pilinszky, "unkarilaisia runoja". Suomentajan takia olen halunnut tutustua noihin runoihin. Valikoinut ja suomentanut Anna - Maija Raittila, sama henkilö kuin Eggehornin runojen kääntäjä.
Muutamia eestiläisiä taidejulkaisuja. Se ilmapiiri ilahduttaa minua aina (on niitä enemmänkin ja tuoreempiakin kirjoja). Sitten tuossa kasassa on unkarilaisen alapuolella "sidosopinkirja", liittyy kankaan kudontaan. Tärkeä.
"tässä kirjassa käsitellään sidoksia, joiden käyttö tulee kysymykseen tavallisissa kangaspuissa kudottavissa kankaissa..." ( en ollut ollenkaan hyvä siinä sidosopissa:)
Kun Martti Lindqvist kuoli, minusta oikeasti tuntui tosi pahalta. Hän oli "hyvien asioiden puolestapuhuja" tässä yhteiskunnassamme, varsinkin terveydenhuollon puolella. Enää ei ole niin vahvaa ihmistä ETENEssä. Tasapäisyyttä tavoitellaan kaikkialla. Se siitä.
"Älkää unohtako iloita siitä hetkestä, missä onni on läsnä, sillä onnea ei voi varastoida mihinkään. Se on elettävä silloin lävitse, kun se on paikalla." Lindqvist
Olen ollut (vieläkin mutten töissä, ei viitsi siitä enempää, aika muuttuu kovemmaksi ja itsekin...muuttuu) kiinnostunut tästä puolesta. Tämän kirjan hankin vuonna 2004, kiinnosti erittäin paljon. "Taide kohtaa elämän", Hanna - Liisa Liikanen.
Tämä Goffman on "mun rakkaus". Kirja löydetty kirpparilta, mutta olin sen lukenut kirjaston niteenä aikaisemmin. Kun astun sisälle kirjaan, astun kotiin. Niin minusta tuntuu.
Mutta romaanien lukeminen on pelottavaa. En lue mielelläni. Joitain kyllä. En yleensä kirjastosta valitse romaaneja. Ostin Oksasen "Puhdistuksen", mutta en voi lukea sitä.
Tämä teksti "Ystävänsä olkapäällä..." liittyy ylläolevaan valokuvaan.
...teksti jatkuu. "...joka on samanaikaisesti persoonallinen ja koko maailmaa syleilevä. Jevtusenkossa valokuvaajana tekee suurimman vaikutuksen hänen kykynsä tavoittaa läheltä jokainen ihminen, aistia herkästi jokaisen ihmisen yksityinen maailmankaikkeus. Siihen liittyneenä ja yhtä voimakkaana on tunne yhteisyydestä..."
