Minusta me voimme olla huoletta. Luulen, että Golf virralla kuitenkin menee aika hyvin. Haluan uskoa, että paremmin mitä ennustetaan. Se on silleen helpompaa tällaiselle merestä suuhun eläjälle. Ainakin Golf virta on täällä kovasti voimissaan. Tuntuu, että joskus liikaakin, kun kova virtaus sotkee meidän kalastuksen.
Viime talven ennätyskylmyys ja paksu lumipeite oli kans lohdullista ilmaston lämpenemiskeskustelun vastapainoksi.
Sitten kun otan esimerkkkeinä hylkeitten , merikotkien ja lahtivalaiden kantojen voimakkaan vahvistumisen, lahtivalaita on 110 000 ja kanta lisääntyy, niin tulee heti paljon parempi olo. Ympäristomyrkkyjä ei ole kaloissa läheskään sitä määrää kuin mitä 60-luvulla. Ja jo sukupuuttoon tuomitut kalakannat, kuten Kanadan rannikon turska, sekä esimerkiksi meidän ruijanpallas (Jota muuten menemme huomenna jahtaamaan ja jonka saalismäarät eivät ole 50 vuoteen olleet täällä näin korkealla tasollla) voivat yllättävän hyvin.
Jos asuisin Suomessa ja olisin sen siellä saatavan tiedon varassa, niin varmaan olisin mukana WWF:n kehotuksesta pistämässä niitä Pallaksen ryöstökalastajia boikottiin. Enkä voisi käsittää, miks joku on niin piittaamaton että sitä syö. Täällä on kuitenkin yks laji, jonka uhanalaisuus on kiistaton ja se on rannikon pikkukylissä ankarissa oloissa asustava ihminen. Toivottavasti kanta elpyy yhtä nopeasti kuin Ruijanpallaksen :) Jostain syystä uskon niin käyvän.
Helen,siis en mitenkäan vähättele sitä Meksikonlahden öljykatastrofia, Sehän on ihan kauhee ja samanlainenhan vois tapahtua kymmenen vuoden päästä täälläkin, kantin öljykentillä. Tuossa 20 kilometrin päässä.Ja jos meitä olis kuunneltu, niin täällä ei sitä öljyä porattais. Oon vaan luonteeltani optimisti ja suljen kaikenmaailman kauheudet ja pahimmat skenaariot tajuntani ulkopuolelle. Se on mun selviytymiuskeino.Silloin jaksan. Keskityn siihen lähellä olevaan. Työhöni ja ihan konkreettiseen. Ja tietysti niihin tunnelmiin. Niistä saan voimaa. Kun laivamme irtoaa satamasta, jätän huolet ja murheet ja ahistukset maihin, niin oon päättäny. ja se onnistuu. On vain laiva ja meri ja me. Kipparin filosofia kalastajan elämästä. Se että se syö hyvin, nukkuu hyvin ja kalastaa hyvin kantaa pitkälle. Sitten työnopastuksessa aikoinaan sanoi vapaasti käännettynä. "Ei muuta kun puukkoo kurkkuun koljalle" Ja se oli ihan riittävän hyvä ohje. Niinku Back to basic :)
Minusta me voimme olla huoletta. Luulen, että Golf virralla kuitenkin menee aika hyvin. Haluan uskoa, että paremmin mitä ennustetaan. Se on silleen helpompaa tällaiselle merestä suuhun eläjälle. Ainakin Golf virta on täällä kovasti voimissaan. Tuntuu, että joskus liikaakin, kun kova virtaus sotkee meidän kalastuksen.
VastaaPoistaViime talven ennätyskylmyys ja paksu lumipeite oli kans lohdullista ilmaston lämpenemiskeskustelun vastapainoksi.
Sitten kun otan esimerkkkeinä hylkeitten , merikotkien ja lahtivalaiden kantojen voimakkaan vahvistumisen, lahtivalaita on 110 000 ja kanta lisääntyy, niin tulee heti paljon parempi olo.
Ympäristomyrkkyjä ei ole kaloissa läheskään sitä määrää kuin mitä 60-luvulla. Ja jo sukupuuttoon tuomitut kalakannat, kuten Kanadan rannikon turska, sekä esimerkiksi meidän ruijanpallas (Jota muuten menemme huomenna jahtaamaan ja jonka saalismäarät eivät ole 50 vuoteen olleet täällä näin korkealla tasollla) voivat yllättävän hyvin.
Jos asuisin Suomessa ja olisin sen siellä saatavan tiedon varassa, niin varmaan olisin mukana WWF:n kehotuksesta pistämässä niitä Pallaksen ryöstökalastajia boikottiin. Enkä voisi käsittää, miks joku on niin piittaamaton että sitä syö.
Täällä on kuitenkin yks laji, jonka uhanalaisuus on kiistaton ja se on rannikon pikkukylissä ankarissa oloissa asustava ihminen. Toivottavasti kanta elpyy yhtä nopeasti kuin Ruijanpallaksen :) Jostain syystä uskon niin käyvän.
Helen,siis en mitenkäan vähättele sitä Meksikonlahden öljykatastrofia, Sehän on ihan kauhee ja samanlainenhan vois tapahtua kymmenen vuoden päästä täälläkin, kantin öljykentillä. Tuossa 20 kilometrin päässä.Ja jos meitä olis kuunneltu, niin täällä ei sitä öljyä porattais.
VastaaPoistaOon vaan luonteeltani optimisti ja suljen kaikenmaailman kauheudet ja pahimmat skenaariot tajuntani ulkopuolelle. Se on mun selviytymiuskeino.Silloin jaksan.
Keskityn siihen lähellä olevaan. Työhöni ja ihan konkreettiseen. Ja tietysti niihin tunnelmiin. Niistä saan voimaa.
Kun laivamme irtoaa satamasta, jätän huolet ja murheet ja ahistukset maihin, niin oon päättäny. ja se onnistuu. On vain laiva ja meri ja me.
Kipparin filosofia kalastajan elämästä. Se että se syö hyvin, nukkuu hyvin ja kalastaa hyvin kantaa pitkälle.
Sitten työnopastuksessa aikoinaan sanoi vapaasti käännettynä.
"Ei muuta kun puukkoo kurkkuun koljalle" Ja se oli ihan riittävän hyvä ohje.
Niinku Back to basic :)
Hieno ajatus ja elämänohjetta. Kerron tytöillekin. Aikuistuvat nuoret ottavat vakavastikin maailmassa tapahtuvia asioita. Ja otan itsekin.
VastaaPoista